sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Pehmoista


Mikään ei tee asunnosta kodikkaampaa kuin pehmoiset tyynyt. Kaikki tietävät, miten tekstiileillä on helppo vaihtaa kodin ilmettä, mutta mukavuudenhaluisena ihmisenä arvostan enemmän tyynyjen henkilökohtaista missiota - olla pehmeä ja kiva. Pienessä yksiössäni ei ole tilaa sohvalle, joten sänkyni hoitaa päivisin sohvan tehtävän. Sänky täynnä valtavia pehmukkeita kutsuu niin lukemaan, kuuntelemaan musiikkia kuin iiihanille päiväunille. Vaikka kaikki erilaiset tyynynpäälliset sekä verhot on hankittu eri aikaan ja eri paikoista niin suureksi ilokseni ne sopivat yhteen harvinaisen hyvin.


torstai 5. maaliskuuta 2009

Koruja

Pidän valtavasti koruista, etenkin helmistä, ja käytänkin niitä lähes tulkoon joka päivä. En ole kuitenkaan valmis satsaamaan niihin rahallisesti kovinkaan paljon ja lempihelmiini lukeutuu ilmaislahja, äidin vintiltä pengotut ja itse tehdyt yksilöt. Omistan vain muutamia "oikeita" koruja, mutta ne ovat lahjoja ja muistoja tärkeistä päivistä ja pääsevät vain juhlakäyttöön.

Olisi suorastaan julmaa säilöä kauniit korut laatikoiden uumeniin, ja siksi olenkin päätynyt tilanteeseen, jossa minulla on useampi säilytyskeino. Sitä paitsi kun suurin osa koruista on esillä, tekee niitä mieli myös käyttää vaihtelevammin.








tiistai 17. helmikuuta 2009

Vänkä vessa


Mielestäni on ollut aina hauskaa, jos vessan sisustus poikkeaa täysin muun asunnon tyylistä. Oman kodin hankittuani en kuitenkaan vaadittavan idean puutteessa lähtenyt suunnittelemaan mitään jännittävää, vaan haaveilin muun sisustuksen tyyliin sopivasta kirkkaan turkoosista suihkuverhosta, ja olinkin vakaasti päättänyt onnistua täydellisen suihkuverhon metsästyksessä. Kuitenkin juostuani kaupungin ympäri jouduin luovuttamaan turkoosin unelmani suhteen. Lopulta törmäsin ihanaan kiemurakuvioiseen ja mustavalkoiseen verhoon. Usein kakkosvaihtoehto ei koskaan ole niin hyvä kuin ensimmäinen tarkkaan harkittu päätös, mutta itse asiassa olen luultavasti tyytyväisempi nyt. Pidän vaaleista väreistä, enkä ole koskaan tullut erityisen hyvin juttuun mustan kanssa, jonka vuoksi mustavalkoisen verhon ja mustan maton osto voidaan luokitella minulle hyvinkin radikaaliksi teoksi. Näin ollen sain sittenkin hieman muun asunnon tyylistä poikkeavan vessan!



Pesuainepurkit.



torstai 21. elokuuta 2008

Kesän viimeiset päivät


Sijaintini oli järven rannalla mökilläni, kun viimeiset oikeat kesäpäivät koittivat. Syksy on ihanaa aikaa, mutta tässä vielä muutamia muistoja kesästä.



keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Elä kuin Jane Austen

Mikään ei voita aurinkoista kesäpäivää omenapuun alla jäätelön ja hyvän kirjan kanssa. Postilaatikkoon kolahti tänään opus Jane Austenin maailmaan, jonka seurassa päiväni sitten vierähti. Käsikirja kertoo miten ratsastat naistensatulassa, torjut epätoivotun avioliittotarjouksen, pidät kutsut, pääset eroon epämieluisista vieraista sekä paljon muita tärkeitä ohjeita, jotka jokaisen itseään kunnioittavan ja hienon neidon tulisi tietää. Kirja ohjeistaa myös sopivan matkustusmuodon valinnassa, lastenhoidossa ja käsitöissä. Kyseessä on siis Margaret C. Sullivanin teos The Jane Austen Handbook - A Sensible Yet Elegant Guide to Her World.

Käsikirja on aivan omiaan kaikille niille, jotka toivoisivat käyvänsä Austenin ajan tanssiaisissa, teekutsuilla ja tapaavansa herra Darcyn. Jo kirjan ulkomuoto on aivan ihana. Sievä vaaleansininen kansi, ruusukuviointi ja sopivan pieni koko tekee kirjasta suorastaan syötävän.



Kosinnan torjumiseen esitetään muun muassa seuraavaa:
"Pyörry. Aina tehokas, mutta käytä ainoastaan viimeisessä hädässä."


tiistai 1. heinäkuuta 2008

Tuikkulyhty

Kynttilät, turkoosi ja hopea ovat asioita, joiden näkeminen saa minut kihelmöimään ilosta. Niinpä päätin yhdistää nämä kaikki ja tein turkooseista ja hopeisista helmistä ja rautalangasta tuikkulyhdyn.

Tunnustaudun muutenkin kynttilöiden suurkuluttajaksi ja poltan niitä ympäri vuoden. Suosittelen!




maanantai 30. kesäkuuta 2008

Muistoja

Yksi äitini tärkeimmistä tavaroista, ja samalla suuri ihailun kohteeni, on pieni kukkapaperilla päällystetty laatikko täynnä vanhoja valokuvia. Laatikko tuoksuu ihanan vanhalta ja sisältää kuvia äitini lapsuudesta ja nuoruudesta. Kuvia ei ole järin paljon, mutta juuri siksi ne ovat sitäkin arvokkaampia. Laatikon tuoksu ja vanhat osittain repeytyneet tai rypistyneet kuvat henkivät elämää ja muistoja.



Laatikon ihanuus ja laiskuus valokuva-albumeja kohtaan sai minutkin keräämään valokuvani kansion sijasta laatikkoon. Laatikostani löytyy kuvien lisäksi pieniä muistoja, kuten konsertti-, lento- ja pääsylippuja, ulkomaisia rahoja ja lehtileikkeitä. Moni skräppäys-buumin valtaan joutunut tekisi kokoelmistani hienoja kansioita, mutta itse pidän enemmän laatikon penkomisesta kuin järjestelmällisten kansioiden selaamisesta.

Laatikoksi valitsin kenkälaatikon ja päätin koristella sen erilaisilla muistoilla ja lehdistä leikkaamillani kuvilla. Ei siitä aivan kuvitelmieni mukaista tullut, mutta kelpaa näin alkuun.